Suomalaislapset hyväksyvät tukkapöllyn

23.04.2010 Suvi Huttunen.

Suomalaislapset tietävät oikeuksistaan selvästi paremmin kuin muut pohjoismaalaiset lapset. Lähes 70 prosenttia Unicefin kyselyyn vastanneista suomalaislapsista tietää paljon tai jonkin verran omista oikeuksistaan. Vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa on 58 prosenttia. Lasten oikeuksista on kuultu useimmin koulussa tai median kautta.

Kolme neljästä suomalaislapsesta on sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä on oikeus elämään eikä tätä oikeutta saa loukata missään olosuhteissa. Joka viides on kuitenkin sitä mieltä, että erittäin vakaviin rikoksiin syyllistyneillä oikeutta elämään ei ole. Myös uskonto vaikuttaa joka kymmenennen lapsen mielestä tähän oikeuteen.

Neljä prosenttia lapsista on sitä mieltä, että vanhemmilla on oikeus lapsen ruumiilliseen kurittamiseen ja 27 prosenttia hyväksyy lievän kurittamisen kuten tukistamisen. Tässä suhteessa suomalaislapset eroavat selvästi muista pohjoismaalaisista, joista vain noin 10 prosenttia hyväksyy kurittamisen missään muodossa.

Lapsia kuullaan kotona – koulussa liian vähän

Vastaajien mielestä on tärkeintä saada vaikuttaa oman rahan käyttöön, tietokoneen käyttöön ja television katseluun, perheen päivittäisiin hankintoihin ja siihen, mitä koulussa opetetaan. Kouluopetusta lukuun ottamatta nämä asiat olivat myös pääasiassa niitä, joihin lapset kokevat voivansa vaikuttaa.

Kotona ja vapaa-aikana lapset kokevat voivansa vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin kohtuullisen hyvin. Sen sijana koulussa vaikutusmahdollisuudet koetaan heikommiksi.

Suomalaiset passiivisia osallistumaan

Vain joka viides suomalaislapsi on osallistunut koulun oppilaskunnan toimintaan, kun esimerkiksi Ruotsissa toimintaan on osallistunut vajaa puolet vastaajista. Myös tukioppilastoimintaan ja muihin edustuksellisiin vaikutuskanaviin osallistuminen on verrattain vähäistä.

Tärkeimmiksi vaikutuskanaviksi ja -keinoiksi lapset kokevat sosiaalisen median, kerhot ja harrastustoiminnan ja koulun oppilaskunnan hallituksen. Nämä kanavat myös toimivat lasten mielestä parhaiten. 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että media tuo lasten mielipiteet hyvin esille ja kunnioittaa niitä.

Elämänlaatu parempi kuin muissa Pohjoismaissa

Suomalaislapset arvioivat elämänlaatunsa paremmaksi kuin muut pohjoismaalaiset. Asteikolla 1-10 suomalaiset antavat elämänlaadulleen arvosanan 7,8. Ruotsissa ja Norjassa elämänlaatu saa huonoimman arvosanan 7,1.

Unicefin tutkimuksessa selvitettiin 12-16-vuotiaiden pohjoismaalaisten lasten tietämystä lasten oikeuksista ja ihmisoikeuksista, osallistumista arkipäivän päätöksentekoon, mielipiteitä mediasta sekä eri vaikutuskanavien ja -keinojen käyttöä. Tavoitteena oli selvittää, miten lapsia kuullaan ja miten he haluavat tulla kuulluiksi. Tulosten avulla voidaan parantaa lasten osallistumista päätöksentekoon niin kotona, koulussa kuin laajemminkin yhteiskunnassa.

Tutkimus sekä tiivistelmät tuloksista löytyvät Unicefin sivuilta

Lue lisäää aiheesta:

Unicef.fi: Lapsen oikeuksien sopimus
Perhe.fi:Kuritus lisää lapsen aggressiota

Aiheeseen liittyvää keskustelua:

Perhe.fi: Toteutuvatko lapsen oikeudet Suomessa
Perhe.fi: Lapsen kurittaminen
Vauva.fi: Mistä voin hakea apua kun lyön lastani silloin tällöin
Vauva.fi: Kuinka usein teillä saa piiskaa

Lue myös:

• Tytöt ihastuvat sekä poikiin että tyttöihin
• Tutkimus paljastaa: Päiväkotilapsista impulsiivisia riskinottajia
• Saako tottelematonta lasta läpsäistä?
• Lapsilisä pois suurituloisilta?
• Suomalaislapset rokotetaan tunnollisesti

Tagit: internet, kurittaminen, Lapset, lasten oikeudet, nuoret, raha