Kauhutarinoita Kelan toiminnasta

17.06.2010 Elina Mattila-Niemi.

Kansaneläkelaitos on tärkeä perhevapaiden mahdollistaja monessa taloudessa. Esimerkiksi vanhempainpäivärahaa maksetaan vuosittain noin sadalletuhannelle suomalaiselle.

Joskus kuitenkin tulee tilanteita, että Kelan päätökset tuntuvat mielivaltaisilta ja yksittäinen tulkinta sakottaa perheen kassaa tuntuvasti. Näin kävi esimerkiksi espoolaisperheelle, joka suunnitteli hankkivansa toisen lapsen pari vuotta esikoisen jälkeen.

Siirtymä hoitovapaalta äitiysvapaalle epäonnistui

Nykyisen lainsäädännön mukaan vanhempainpäivärahan voi saada edellisen päivärahan perustana olleen työtulon mukaan, jos perhe saa kaksi lasta perättäin kolmen vuoden sisällä. Espoolaisperhe alkoi odottaa toista lasta yli vuotta toivottua myöhemmin, mutta perhe laski silti äidin voivan jäädä uudelle ansiosidonnaiselle äitiysvapaalle suoraan esikoisen hoitovapaalta.

Ongelmaksi muodostui kuukauden työssäoloehto. Äidin olisi täytynyt olla työssä lastenhoitojaksojen välillä kuukauden verran. Työnantajan ei kuitenkaan olisi ollut pakko ottaa äitiä töihin, koska tämä oli ilmoittanut palaavansa vasta ensimmäisen lapsen täytettyä kolme. Sijainenkin oli palkattu koko ajaksi. Toisaalta uusi äitiysvapaa oli lain mukaan aloitettava alle kuukauden päästä esikoisen kolmivuotispäivästä.

– Lopputulos oli minimiäitiyspäiväraha ja tuhansien eurojen menetys tilanteessa, jossa emme itse olisi millään voineet täyttää ansiosidonnaisen vaatimuksia, perheen isä harmittelee reilun vuoden takaista tilannetta.

Yksinhuoltajalle kallis lasku Kelan virheen vuoksi

Toisessa tapauksessa helsinkiläisäidin hermoja rassasi Kelan menettely yksityisen hoidon tukeen liittyvässä asiassa. Perheen vanhempi lapsi oli aloittamassa esikoulun yksityisessä päiväkodissa samaan aikaan, kun esiopetus tuli Suomessa maksuttomaksi.

Äiti sai kolme erilaista laskelmaa kolmelta eri Kelan virkailijalta. Kaikissa vanhempien osuus päivähoitomaksusta oli kasvanut eikä suinkaan pienentynyt. Lisäksi saman päiväkodin eri perheet olivat saaneet täysin toisistaan poikkeavia maksupäätöksiä.

– Minulle vastattiin vain, että tietokoneemme on tehnyt tällaisia päätöksiä, ei ole meidän syymme.

Tilanne ratkesi ja perheet saivat oikeansuuruiset maksupäätökset vasta, kun vanhemmat uhkasivat kertoa kokemuksistaan paikallislehdelle.

Sama äiti sai myöhemmin avioeronsa jälkeen Kelalta neuvon, että voisi saada yksinhuoltajakorotusta nuoremman lapsensa yksityisen hoidon tukeen. Tukea maksettiin 11 kuukauden ajan, kunnes paljastui, että Kela oli laskenut perheen ruokakuntaan myös ex-puolison. Tukea oli siis maksettu perusteettomasti Kelan oman virheen vuoksi. Nyt se vaati maksettua summaa takaisin ja uhkasi jopa pidättää yksinhuoltajan saamat lapsilisät.

– Maksoin täysimääräisesti vaaditut noin 700 euroa, mikä todella vaikeutti suuresti taloudellista tilannettani. Kela suostui ainoastaan siihen, että sain maksaa summan kolmessa erässä, äiti kertoo.

Myytit valtionvirastosta elävät sitkeästi

Kela on itse koonnut toimintaansa liittyviä uskomuksia ja myyttejä toukokuussa ilmestyneessä Elämässä-asiakaslehdessään. Kelan on muun muassa väitetty naittavan samassa asunnossa asuvat kaksi ihmistä, jotta näille ei tarvitsisi maksaa työmarkkinatukea.

Kela muistuttaa, ettei se pyri säästämään etuuksien määrässä. Etuudet pohjautuvat voimassa olevaan sosiaalilainsäädäntöön, joka sinänsä on monimutkaista ja peräisin eri aikakausilta. Kokonaisuutena suomalaiset luottavat Kelaan, ilmenee laitoksen Elämässä-lehdestä 4/2009 (pdf-dokumentti).

Lue myös:

• 5 vinkkiä isälle: Näin maksimoit hyödyn perhevapaista
• Mikä avuksi, kun esikoinen ei siedä uutta pikkusisarusta?
• Uusi äitiyspakkaus entistä ekompi
• Äiti töihin, kolmikuinen vauva hoitoon
• Lapsi alulle jo ensitreffeillä?

Tagit: erimielisyys, Kansaneläkelaitos, kauhutarina, Kela, maksupäätös, perhe-etuudet, perhevapaat, tulkinta