Apua, onko lapsellani tarkkaavuushäiriö?
30.07.2010 Aino Pensola.
Onko lapsesi jatkuvasti levoton, ei kestä aloillaan ja arkisimpienkin askareiden suorittaminen tuntuu olevan liikaa pyydetty? Tarkkaavuushäiriöt ja ylivilkkaus ovat yleisimpiä lasten häiriöitä. Lapsi saa usein häirikön leiman, vaikka kyseessä saattaa olla kliininen oireyhtymä. Missä vaiheessa tilanteeseen olisi haettava ulkopuolista apua?
Mikä on ADHD?
ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jota esiintyy 4-7 prosentilla koko väestöstä.
Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. Häiriö alkaa usein jo ennen kouluikää ja sen varhainen toteaminen onkin tärkeää lapsen kehityksen kannalta.
Diagnoosin tarkkaavuushäiriöstä saa vuosittain noin 2-5 prosenttia lapsista, ja oireita esiintyy noin kymmenellä prosentilla. Tämä tarkoittaa, että jokaisella koululuokalla on keskimäärin yksi ADHD– potilas. Syy ADHD:n kehittymiseen on usein tuntematon, ja sitä on haettu mm. keskushermoston kehityksen häiriöistä sekä geneettisistä tekijöistä. Pojilla ADHD:ta todetaan noin viisi kertaa enemmän kuin tytöillä.
Tyypillisiä oireita ADHD:lle ovat erilaiset käytöshäiriöt. Lapsi voi olla ylivilkas, impulsiivinen tai jatkuvasti levoton, mutta myös passiivinen päiväunelmoija. Koulussa lapsi ei kykene osoittamaan tarkkaavaisuutta ja pitkäjaksoinen keskittyminen on vaikeaa. Usein ADHD– lapsi leimataankin koulussa tai päiväkodissa häiriköksi.
Rajaa sille, mikä on normaalia lapsen vilkkautta ja mikä häiriökäyttäytymistä voi olla hankala vetää. ADHD:stä puhutaan silloin, kun oireet ovat pitkäkestoisia ja voimakkaita, ja niitä esiintyy monessa eri ympäristössä ja ne haittaavat selvästi lapsen normaalia arkielämää.
Miten tunnistan ADHD:n?
Alle kouluikäisellä lapsella ADHD ilmenee vaikeuksina toimia ryhmässä, levottomuutena ja lyhytjännittyneisyytenä. Sääntöjen noudattaminen on vaikeaa ja lapsi on levoton, liikkuu muita ikätovereitaan enemmän eikä kestä paikallaan pitkiä aikoja. Sorminäppäryyttä vaativat, pikkutarkat toimet, kuten kengännauhojen solmiminen, saattavat tuottaa hankaluuksia.
Kouluikäisen lapsen käytös on häiritsevää ja levotonta, lapsi on liikkuvainen ja toimii impulsiivisesti. Lapsen sosiaaliset taidot voivat olla huonot ja lapsi kärsii itsehillinnän puutteesta. ADHD–lapsi jättää helposti asiat kesken eikä osaa viedä tekemisiään loppuun saakka.
Mistä saisin apua?
Koska ADHD vaikuttaa nimenomaan lapsen keskittymiseen, on tyypillistä, että häiriö huomataan päiväkodissa tai viimeistään koulussa. Apua häiriön hoitamiseen saa koulun tai päiväkodin terveydenhoitajalta, neuvolasta tai terveyskeskuksesta. Usein selvittelyissä auttavat myös koulupsykologi, koulukuraattori tai sosiaalihuollon perheneuvolat.
ADHD:n toteamiseen tarvitaan sekä psykologien että lääkärien yhteistyötä. Jokaisen ADHD–potilaan oireet ovat yksilölliset, joten hoitokin räätälöidään yksilöllisesti. Käytännössä hoidot sisältävät lähinnä kodin ja koulun tukitoimia ja terapiaa. Joskus voidaan turvautua myös lääkehoitoon.
ADHD–lapsen elämässä säännöllisyys on tärkeää. Lapsi tarvitsee elämäänsä sääntöjä ja rajoja sekä säännöllisen päivärytmin. Koulussa lapsi tarvitsee usein oman tilan tai rauhallisen ympäristön, jossa hänen tarpeensa voidaan ottaa paremmin huomioon.
Lisää voimia ADHD– lapsen kanssa jaksamiseen antaa vertaistuki, jota voi hakea esimerkiksi ADHD–liiton perhekursseilta tai vaikkapa Vauva.fi:n keskustelupalstoilta. Myös Facebookista löytyy ADHD-lasten vertaistukifoorumi.
Lue lisää:
Vauva.fi/keskustelut: ADHD-lapseni
Lue myös:
- Aiheuttavatko torjunta-aineet ADHD:tä?
- Onko lapsesi koululla jo Vihreä lippu?
- Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa
- Loputonta itkua
- Onko lapsellani keliakia?
4 Vastausta viestiin “Apua, onko lapsellani tarkkaavuushäiriö?”
Jätä vastaus
Homottelu pois kouluista!
09.09.2010
Noin joka kymmenes ihminen ei ole hetero. Kolmensadan oppilaan koulussa ei-heteroita on jo luokallinen, kirjoittaa syyskuun Yliopisto-lehti. Homotteluun pitää puuttua tiukasti, sanovat opettajat ja seksuaalisen tasa-arvon puolustajat – vaikka kaikki eivät nimityksestä loukkaannu.
LUE LISÄÄ
Näin pääset eroon täistä
08.09.2010
Koulujen ja päiväkotien alku tuo joka vuosi mukanaan ikävän ongelman: täit. Lapsen pää kutiaa ja pian koko perhe saattaa raapia päätään. Täit eivät ole terveydelle vaarallisia, mutta inhottavia ne ovat. Miten näistä ikävistä seuralaisista pääsee eroon, ja miten niitä voi yrittää välttää?
LUE LISÄÄ
”Suomessa lapset saavat tehdä mitä tahansa”
03.09.2010
Suomalainen yhteiskunta koulutusjärjestelmineen sai kosolti hyvää mainetta amerikkalaisen Newsweek-lehden vertailussa. Kasvatusmaana Suomea kuitenkin saatetaan pitää liian vapaamielisenä ja jopa kylmänä: lapset itsenäistyvät vanhemmistaan varhain ja ovat joidenkin kulttuurien mittapuulla lähes heitteillä.
LUE LISÄÄ
Apua lapsen oppimisen tukemiseen
02.09.2010
Eikö lapsesi englannin opiskelu tahdo sujua? Haluaisiko viisivuotiaasi jo opetella kirjoittamaan? Vanhemmat voivat omalta osaltaan kannustaa lasta oppimaan jo pienestä pitäen.
LUE LISÄÄ
Johtaako lapsettomuus eroon?
01.09.2010
Tahaton lapsettomuus kohtaa noin joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa paria. Monet selviytyvät, mutta joskus kriisin seurauksena on ero.
LUE LISÄÄ
Onko sinunkin lapsesi introvertti?
31.08.2010
Viihtyykö lapsesi paremmin omissa oloissaan kuin toisten lasten seurassa? Entä pitääkö hän uuden oppimisesta, mutta suhtautuu uusiin tilanteisiin hieman varauksellisesti? Lapsesi saattaa olla persoonallisuudeltaan introvertti. Introverttius on persoonallisuuden piirre eikä sitä pidä sekoittaa ujouteen tai sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
LUE LISÄÄ
Kerro kuukautisista ajoissa
30.08.2010
Tyttöjen murrosiän alkaminen on tutkimusten mukaan aikaistunut. Yhä nuoremmilla, jopa 7-8-vuotiailla, havaitaan murrosiän alkamisen merkkejä kuten rintojen kasvua. Myös kuukautiset saattavat alkaa jo 9-vuotiaana. Vanhempien onkin hyvä ottaa kuukautiset ja muut murrosiän merkit tyttäriensä kanssa puheeksi hyvissä ajoin.
LUE LISÄÄ
Onko pysyvä kotiäitiys sinunkin unelmasi?
26.08.2010
Suurin osa suomalaisista naisista menee töihin viimeistään lapsen täyttäessä kolme vuotta, mutta pieni osa päättää jäädä pysyvästi kotiin. Onko pysyvästi kotiin jäävä äiti vain itsekäs ja laiska yhteiskunnan tai miehensä elätti vai lapsilleen omistautunut itseään toteuttava nainen?
LUE LISÄÄ
Kun lapsen ystävä muuttaa
25.08.2010
Useimmat lapset muodostavat ensimmäiset ystävyyssuhteensa alle kouluikäisenä. Ensimmäisestä parhaasta kaverista tulee tärkeä osa lapsen elämää. Joskus lapsuuden kaverista joutuu kuitenkin luopumaan. Miten auttaa lasta, jonka paras ystävä muuttaa pois?
LUE LISÄÄ
Aiheuttavatko torjunta-aineet ADHD:tä?
23.08.2010
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD on yksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia. Syyt ADHD:n puhkeamiseen ovat suureksi osaksi perinnöllisiä, mutta äskettäin julkaistun Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan maataloudessa käytetyillä torjunta-aineilla saattaa olla yhteys lasten käytöshäiriöihin.
LUE LISÄÄ
Ovatko päivähoitomaksut oikeudenmukaiset?
20.08.2010
Kunnallisessa kokopäivähoidossa on elokuun alusta lähtien ollut uusi enimmäismaksu, 254 euroa kuukaudessa. Perheen vanhimmasta hoidossa olevasta lapsesta joutuu nyt maksamaan 21 euroa enemmän kuin tähän asti.


Aikuinen
30. Hei, 2010
Itselläni todettiin ADD (sama kuin ADHD, mutta ilman hyperaktiivisuutta) vasta aikuisena. Pärjäsin koulussa todella hyvin, mutta olin tunnilla “haaveilija”, eikä keskittyminen oikein onnistunut. Olin siis itsekseni hiljaa, muissa maailmoissa. Kuitenkin imin tietoa sieltä täältä kuin kärpäspaperi ja siksi pärjäsin. Opin lukemaan 4-vuotiaana ja laskin kertolaskutkin ennen kouluun menoa. Ne kun kiinnostivat niin kovasti.
Minulta ei onnistunut ryhmässä leikkiminen ja minua pidettiin vähän outona tyyppinä. Olin myös kömpelö.
Sain kuitenkin opiskeltua lukion ja ammatinkin. Aikuisiällä työpaikat ja ihmissuhteet ovat vaihtuneet turhan tiuhaan. Kun olen edelleen niin omissa oloissani viihtyvä, eikä pitkäjänteisyys kuulu ominaisuuksiini. Puhumattakaan siitä, että osaisin tulkita ohjeita tai kestäisin toisten puuttumista omiin tekemisiini.
Näin jälkeenpäin ajetellen olisin ehkä toivonut koulussa enemmän yksilöllistä opetusta, ohjausta ja lisätehtäviä, koska tein luokalle annetut tehtävät malttamattomana niin nopeasti ja yleensä olin tehnyt jo muutaman päivän tehtävät etukäteen… Siinä ehkä tuli vähän sellaista hyperaktiivisuutta esiin. Ja 70-luvun opettajathan eivät sellaista erilaisuutta sietäneet tai käsittäneet; tuli toruja kun olin muita edellä!
Ilmoita asiaton kommentti.
nanon1
30. Hei, 2010
Se on paras aloittaa lapsille mieliala lääkityksen antaminen jo ennen teini-ikää. Sitten kun teini iässä tuo adhd lääke joka muuten on amfetamiinin johdannainen, tarvitsee avukseen unilääkkeet, niin tulee oikeita ongelmia.
Toistaiseksi suosittelen ostamaan tarralenkkarit jos kengän sitominen ei kiinosta. ADHD tautia ei kukaan ole vielä pystynyt tutkimaat täysin eikä siihen ole varsinaisia lääkkeitä.
nämä mutu mielipiteet on drugging our youth videosta. “The Drugging of our Children (Gary Null) (SSRI drug dangers)(Columbine shooting)”
Ilmoita asiaton kommentti.
joopajoo
30. Hei, 2010
Ja miksihän ihmeessä tässä nyt taas niputettiin kaikki tarkkaavaisuushäiriöt ADHD:ksi?
Minun lapsellani on ihan diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriö, mutta silti hänellä ei ole ADHD:ta. Eikä hän ole häiriöksi kellekään muulle kuin itselleen.
Ei se, että lapsi ei kykene noudattamaan sääntöjä, tarkoita automaattisesti sitä, että hän silti olisi häiriöksi. Sen sijaan että lapsi tulisi ja laittaa sääntöleikin ranttaliksi, hän voi olla osallistumatta siihen kokonaan. Tai jos lapsi ei jaksa odottaa vuoroaan jonossa, hän voi vain lähteä tilanteesta pois, ei mene etuilemaan muiden edelle.
Suurin osa huonosti ja häiriköivästi käyttäytyvistä on ihan tavislapsia. Ja vanhemmat vielä vahvistavat tätä käytöstä, kun oma kultamussukka tekee mitä hyvänsä täysin älytöntä hyssytellään ja silitellään ja kiitellään vaan. Ja kun toinen aikuinen tilanteeseen puuttuu käännetään tilanne heti aikuisen viaksi. “Ei meidän Mussu-Petterille saa korottaa ääntä, tuo on uhkaavaa käytöstä!”
Ilmoita asiaton kommentti.
ritzena
30. Hei, 2010
Miksi luotiin lehteen otsikolla APUA ONKO LAPSELLANI ADHD?
Ongelma ei ole sen luokan ongelma jotta se mitenkään paniikiksi tarvitsee otsikoida.
Omalla lapsella on adhd ja kovinkin vilkas tapaus ja oppimisvaikeudet päälle vielä.
Terapiolla ja lääkityksellä ja oikealla hoidolla lapsi saa apua ja vanhempien ohjauksella ja kärsivällisyydellä sekä rajojen asettamisella saa paljon lapseen rotia.
Tällä nykyyhteikunnan meiningillä sadaan syrjäytettyä nämäkin lapset sinne kadulle pahoja tekemään varsinkin kun nyt jo karsitaan terapioista ja tukitoimista ja lääkärihoidoista säästösyillä iso osa pois.
Lisäksi koulussa ei oteta nykyään ei aikuis eikä lasten koulutuksessa huomioon yksilöllisiä ominaisuuksia ja voimavaroja , vaan mielummin pakotetaan jokainen saman kaltaiseen oppiympäristöön.
Tulevaisuudessa tulee säilyttää ohjattu ja opastava koulutusympäristö , koska juuri näille lapsille ei käy luokaton lukio eikä itse ohjautuva oppiminen ja kouluttautuminen , vaan he tarvitsevat ohjattua oppimisympäristöä.
Ja aikuis opiskelussa myöskin sama homma ohjattuna opiskeluna saadaan vilkkaiden lastenkin voimavarat yhteiskunnan rakentamiseen käyttöön.
Tulevaisuudessa ei olisi varaa jättää näitä kekseliäitä mielikuvitusrikkaita lapsia syrjään ,koska monesti heidän aivotuksensa ovat edellä aikaa ja tulevaisuuden teknologia ja kehitys ja keksinnöt vieriävät monesti ennen aikojaan heidän mielikuvitutksesta.
Esimerkkinä albert einstain.
Ilmoita asiaton kommentti.