Mikä on ADHD?

ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jota esiintyy 4-7 prosentilla koko väestöstä.
Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. Häiriö alkaa usein jo ennen kouluikää ja sen varhainen toteaminen onkin tärkeää lapsen kehityksen kannalta.

Diagnoosin tarkkaavuushäiriöstä saa vuosittain noin 2-5 prosenttia lapsista, ja oireita esiintyy noin kymmenellä prosentilla. Tämä tarkoittaa, että jokaisella koululuokalla on keskimäärin yksi ADHD– potilas. Syy ADHD:n kehittymiseen on usein tuntematon, ja sitä on haettu mm. keskushermoston kehityksen häiriöistä sekä geneettisistä tekijöistä. Pojilla ADHD:ta todetaan noin viisi kertaa enemmän kuin tytöillä.

Tyypillisiä oireita ADHD:lle ovat erilaiset käytöshäiriöt. Lapsi voi olla ylivilkas, impulsiivinen tai jatkuvasti levoton, mutta myös passiivinen päiväunelmoija. Koulussa lapsi ei kykene osoittamaan tarkkaavaisuutta ja pitkäjaksoinen keskittyminen on vaikeaa. Usein ADHD– lapsi leimataankin koulussa tai päiväkodissa häiriköksi.

Rajaa sille, mikä on normaalia lapsen vilkkautta ja mikä häiriökäyttäytymistä voi olla hankala vetää. ADHD:stä puhutaan silloin, kun oireet ovat pitkäkestoisia ja voimakkaita, ja niitä esiintyy monessa eri ympäristössä ja ne haittaavat selvästi lapsen normaalia arkielämää.

Miten tunnistan ADHD:n?

Alle kouluikäisellä lapsella ADHD ilmenee vaikeuksina toimia ryhmässä, levottomuutena ja lyhytjännittyneisyytenä. Sääntöjen noudattaminen on vaikeaa ja lapsi on levoton, liikkuu muita ikätovereitaan enemmän eikä kestä paikallaan pitkiä aikoja. Sorminäppäryyttä vaativat, pikkutarkat toimet, kuten kengännauhojen solmiminen, saattavat tuottaa hankaluuksia.

Kouluikäisen lapsen käytös on häiritsevää ja levotonta, lapsi on liikkuvainen ja toimii impulsiivisesti. Lapsen sosiaaliset taidot voivat olla huonot ja lapsi kärsii itsehillinnän puutteesta. ADHD–lapsi jättää helposti asiat kesken eikä osaa viedä tekemisiään loppuun saakka.

Mistä saisin apua?

Koska ADHD vaikuttaa nimenomaan lapsen keskittymiseen, on tyypillistä, että häiriö huomataan päiväkodissa tai viimeistään koulussa. Apua häiriön hoitamiseen saa koulun tai päiväkodin terveydenhoitajalta, neuvolasta tai terveyskeskuksesta. Usein selvittelyissä auttavat myös koulupsykologi, koulukuraattori tai sosiaalihuollon perheneuvolat.

ADHD:n toteamiseen tarvitaan sekä psykologien että lääkärien yhteistyötä. Jokaisen ADHD–potilaan oireet ovat yksilölliset, joten hoitokin räätälöidään yksilöllisesti. Käytännössä hoidot sisältävät lähinnä kodin ja koulun tukitoimia ja terapiaa. Joskus voidaan turvautua myös lääkehoitoon.

ADHD–lapsen elämässä säännöllisyys on tärkeää. Lapsi tarvitsee elämäänsä sääntöjä ja rajoja sekä säännöllisen päivärytmin. Koulussa lapsi tarvitsee usein oman tilan tai rauhallisen ympäristön, jossa hänen tarpeensa voidaan ottaa paremmin huomioon.

Lisää voimia ADHD– lapsen kanssa jaksamiseen antaa vertaistuki, jota voi hakea esimerkiksi ADHD–liiton perhekursseilta tai vaikkapa Vauva.fi:n keskustelupalstoilta. Myös Facebookista löytyy ADHD-lasten vertaistukifoorumi.

Lue lisää:

ADHD-liitto Ry

Vauva.fi/keskustelut: ADHD-lapseni

Tyypillisimpiä loppuraskauden ongelmia ovat närästys, turvotus, ummetus ja selkäkivut. Myös supistukset vaivaavat monia. Lapsi painaa äidin palleaa, mikä aiheuttaa sen, että odottava äiti hengästyy helposti. Portaiden nouseminen ja muu vastaava fyysinen rasitus tuntuu hengästymisen lisäksi hankalalta usein myös kömpelyyden vuoksi.

Nukkuminen voi olla hankalaa vatsan suuren koon vuoksi sekä tiheän virtsaamistarpeen vuoksi. Monet odottavat äidit joutuvat heräämään yöllä kolmekin kertaa wc-käynnille.  Joillakin naisilla on vaikeuksia hengittää makuuasennossa. Tämä pahentaa väsymystä entisestään, kun nukkuma-asento pitää muuttaa puoli-istuvaksi.

Närästys voi olla monelle naiselle ennestään täysin tuntematon vaiva, jota ilmenee vain raskausaikana. Odotusaikana naisen vatsan ja suoliston toiminta hidastuu, ja lisäksi sikiö painaa vatsalaukkua, minkä seurauksena vatsahapot pääsevät nousemaan ylös kurkkutorveen. Suoliston toiminnan hidastumisen vuoksi myös ummetus on yleinen vaiva, josta voi seurata myös ikäviä peräpukamia.

Yksi raskausajan loppupuolen vakavimmista vaivoista on raskausmyrkytys, joka on yleisintä 32.-36. raskausviikoilla. Oireena ovat turvotus, väsymys, huonovointisuus, kohonnut verenpaine ja päänsärky. Raskausmyrkytystä epäiltäessä on aina syytä ottaa yhteyttä neuvolaan.

Sivullisten kommentit harmittavat

Vauva-lehden keskustelupalstalla eräs esikoisen odottaja harmittelee sivullisten kommentteja odotusajan lopulla. Hän nukkuu huonosti, tuntee olonsa heikoksi ja kärsii päänsärystä ja lonkkakivuista. Tästä huolimatta yleisin muiden äitien kommentti on ”Nauti nyt vielä kun voit”.

”Muistan tuon tunteen. Olin aivan paskana, puolihullu unenpuutteesta (tuo kolmekin tuntia olisi ollut ylellistä, minä menin alle kahden tunnin pätkissä) ja kaikenlaisten kipujen vaivaama”, vastaa eräs äiti, joka tsemppaa esikoisen odottajaa kertomalla, että olo paranee heti lapsen synnyttyä.

”Loppuraskaudesta kaikki ärsyttää, eniten mua rassaa aina ‘no eikö se ole vielä syntynyt’ kysymykset ennen laskettua aikaa”, eräs äiti lohduttaa.

”Jätä omaan arvoonsa kommentit ‘nauti vielä kun voit’, ei sellaista kannata stressata”, kehottaa eräs äiti ja jatkaa: ” Onhan se totta, että eri tavalla pääsee lähtemään, on otettava vauva huomioon, mutta kivempaa se elämä on kuitenkin sitten, kun se vauva on syntynyt ja raskausvaivat ja -kivut ovat ohi!”

Osa vastaajista ei kuitenkaan kummeksu kyseistä toivotusta: ”Ehkä sä ymmärrät tuon lauseen merkityksen sitten kun sulla se lapsi on tässä maailmassa. Osa asioista helpottuu (esim. mainitsemasi oma fyysinen olo) ja osa taas menee hankalammiksi.”

Raskausajan vaivat eivät toki koske kaikkia naisia, toiset voivat odotusaikana paremmin kuin koskaan: “Mulla on kyllä hyvät muistot molemmista raskauksistani ja kaiholla muistelen. Tykkään olla raskaana!”

Lue lisää aiheesta:

Vauva.fi: Raskaus viikko viikolta

Parenting.com on listannut kuusi yleisintä lausahdusta kiukkuisen lapsen suusta kuultuna, sekä ohjeita, kuinka vanhemman tulisi niihin reagoida.

”Minun!”

Etenkin pienen lapsen yleisimpiä huudahduksia, kun hänen on ”pakko” saada milloin mikäkin silmiin osuva esine. Etenkin kun siskolla tai veljellä on käsissään jotain, mitä lapsella itsellään ei ole, on se aivan pakko saada itselle – vaikka kyse olisi tutista ja lapsi olisikin jo kauan sitten lakannut imemästä tuttia. Ja kun lapsen huutamisen jättää huomiotta, alkaa lapsi rallattaa ”minunminunminunminun” –mantraa tauotta. Kovaääninen kailotus saa todennäköisesti vanhemman kuin vanhemman repimään hiuksia päästään.

Jos huomiotta jättäminen ei kerta kaikkiaan tehoa, totea lapselle yksinkertaisesti ”ei, se ei ole sinun” tai ”kaikkea haluamaansa ei voi saada”. Toista lause, jos lapsi jatkaa inttämistä. Tyhjentävän vastauksen antaminen ei tarjoa lapselle lisää huomiota tai kiihtymisen aihetta. Lisäksi on hyvä, että sinulla on varastossasi jotakin sellaista sanottavaa, jota sinun ei tarvitse katua jälkikäteen.

”Ei ole reilua!”

Mikään ei tunnu reilulta siinä vaiheessa, kun lapsi ei saa tahtoaan läpi. Ei ole reilua, ettei saa katsoa televisiota yömyöhään. Ei ole reilua, että naapurin poika saa syödä karkkia harva se päivä. Yritä opettaa lapsi reagoimaan tilanteeseen eri tavalla. Sano, että haluat teidän juttelevan asiasta tai että lapsen tulee kertoa, kun jokin sääntö ei miellytä ja miksi.

Seuraavan kerran, kun lapsi vetoaa jonkin asian oikeudenmukaisuuteen, voit muistuttaa häntä: ”Mutta muistatkos, kun puhuimme tästä viime kerralla? Mitä silloin puhuttiin?”
Kun annat lapsellesi uusia tapoja ilmaista mieltään, hän todennäköisesti hylkää aiemmin käyttämänsä mantran.

”Sinä et minua määrää!”

Etenkin noin kolmivuotiaana, jolloin lapsi haluaisi tehdä aivan kaiken jo omin päin, kyseenalaistaa hän tällä yksinkertaisella lauseella vanhempiensa auktoriteetin.

Älä hämäänny tai suutu lapsen sanoista, vaan selvitä, mitä niiden alla piilee. Tosiasiassa pieni lapsi haluaa todennäköisesti kontrolloida lähinnä itseään, ei sinua.
Helpota tilannetta antamalla lapselle vaihtoehtoja. Jos hän esimerkiksi kieltäytyy laittamasta pitkähihaista ylleen viileänä päivänä, pyydä häntä valitsemaan kahden eri paidan välillä. Vapaus valita rauhoittaa lasta.

Tahdon sen NYT!”

Kaikkimullehetinyt –asenne on tuttu monelle uhmaikäisen vanhemmalle. Tahto on saatava läpi välittömästi, jälkiruoka ennen päivällistä ja karkkia heti, kun makeanhammasta vähän kolottaa. Ärsyttävä inttäminen ei lopu, vaikka kuinka yrittäisi väittää vastaan. Lopulta kyllästyt mankumiseen, ja lapsi saa jäätelönsä ennen päivällistä.

Jatkuva periksi antaminen synnyttää kierteen, jossa lapsi tietää saavansa tahtonsa läpi, kunhan tarpeeksi kauan jaksaa jankuttaa. Sano lapselle tiukasti ei, toista tarvittaessa ja yritä tämän jälkeen saada lapsen huomio kiinnittymään johonkin muuhun.

”En koskaan saa tehdä mitään…”

…ikinä, milloinkaan. Lapsi mielellään suurentelee asioita. On melko varmaa, että saarna aiheesta ”mitä kaikkea itse asiassa saat tehdä” kaikuisi kuuroille korville.

Selvitä, mistä kenkä tosiasiassa puristaa. Onko lapsi pahoillaan, kun ei pääse enää iltamyöhällä kaverin luo leikkimään, vai onko kyseessä jotain muuta? Vaikka lapsi ei täysin avautuisikaan tuntemuksistaan, ainakin olet onnistunut palauttamaan keskustelun järkevälle tasolle lapsen ehdoilla.

”En tykkää sinusta!”

”Olet tyhmä” tai jopa ”vihaan sinua” – sanoja, jotka voivat jäädä vanhemman mieleen pitkäksi aikaa. Älä ota lapsen sanoja henkilökohtaisesti. Lapset sanovat näin koska ovat turhautuneita tai kiukkuisia, eikä syy ole sinun taidoissasi olla vanhempi.

Pohdi, mikä on saanut lapsen sanomaan näin. Todellinen syy voi olla esimerkiksi väsymys tai nälkä. Pyri pysymään tyynenä, ja totea rauhallisesti ”sinä saat olla tuota mieltä”. Luultavasti vihanpurkaus loppuu hyvinkin nopeasti, kun lapsi ei saa sanoistasi lisää syitä jatkaa elämöintiä.

Myöhemmin, kun olette molemmat rauhoittuneet, voit todeta lapselle, ettei haukkuminen tuntunut sinusta mukavalta. Rauhoituttuaan lapsi voi olla hyvinkin katuva ja pahoillaan – mikäli edes muistaa haukkuneensa sinua. Jos näin on, älä jatka aiheesta.

Lue lisää:

Vauva.fi/keskustelut: Olenko huono äiti kun en kestä lapseni kiukuttelua

MLL- Lapsi on jatkuvasti ärtyinen ja pahantuulinen

Ohjelman tavoitteena on edistää lapsiperheiden liikunta -ja ruokatottumuksia sekä ehkäistä lihavuutta. Tavoite pyritään saavuttamaan siten, että terveet elintavat alkaisivat jo lapsena, ja vanhemmat toimisivat lastensa roolimalleina. Lapsi ottaa aikuisesta aina mallia, joten aikuisten esimerkki on tässäkin asiassa äärimmäisen tärkeä.

Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen lasten elintapoihin kannattaa. Esimerkiksi lihavuuteen liittyvien haittavaikutusten paras ehkäisykeino on jo varhaislapsuudessa alkava, läpi elämän jatkuva painonhallinta.

Neuvokas perhe –ohjelman kulmakivenä on kysymyskortti, jossa perheen vanhemmilta ja lapsilta kysytään heidän liikunta- ja ruokatottumuksistaan. Jokainen kysymys on itsessään suositus tai hyvä toimintapa terveyden kannalta. Kysymyksissä kiinnitetään huomiota arjen pieniin tottumuksiin, kuten hissin käyttöön portaiden sijasta, ja pyritään saamaan perheet huomaamaan terveellisemmät vaihtoehdot elämän eri tilanteissa.

Ohjelma on kehitetty osana suomalaista sydänohjelmaa, ja sitä tukevat Raha-automaattiyhdistys sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.

Liikkuuko perheesi tarpeeksi?

UKK-instituutin verkkosivuilta voi tarkistaa eri liikuntasuositukset 18-64-vuotiaille suomalaisille. Terveysliikuntasuosituksiin kuuluu sekä kestävyyskunnon että lihaskunnon ja liikehallinnan parantaminen. Lapsille ja nuorille on omat suosituksensa. Tärkeintä lapsille olisi säännöllinen liikunta. Suositus on vähintään puolitoista tuntia päivässä, josta puolet reipasta liikuntaa.

UKK-instituutin sivustolta löytyy tietoa myös liikuntasuosituksista raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen.

Onko perheesi ruokavalio kunnossa?

Liikunnan lisäksi kannattaa aina kiinnittää huomiota myös ravitsemukseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut esitteen Suomalaiset ravitsemussuositukset (pdf-tiedosto), jossa kerrotaan suositusten tavoitteista, ruokien valinnasta ja ravintoaineiden saannista. Suositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten ruokavaliota ja edistää hyvää terveyttä.

Lue lisää aiheesta:

Suomen Sydänliitto: Terveellinen ruoka ja syöminen

Suomen Sydänliitto: Lapsen liikuntaharrastus

Tässä parenting.comista poimittuja vinkkejä pukeutumisasioihin:

Yritä hankkia sellaisia vaatteita, joissa on tavallista suurempi vetoketju. Pieni lapsi saa harvoin vetoketjun alkuun, mutta lapsi voi aloittaa harjoittelemalla vetoketjun loppuunsulkemista ja avaamista.

Housujen napit ja pienet vetoketjut tuottavat usein hankaluuksia isommallekin lapselle. Paras housumalli pienille on sellainen, jossa on vyötäröllä kuminauha.

Kenkiin kannattaa panostaa, sillä liian pienet tai vääränmalliset kengät vahingoittavat helposti lapsen herkästi muovautuvaa jalkaa. Kengät kannattaa aina ostaa uutena ja valita ne huolella. Aivan pienellä lapsella voi käyttää nauhakenkiä, mutta jos haluat lapsen harjoittelevan kenkien omatoimista pukemista, hanki tarrakiinnitteiset kengät, jotka pienikin lapsi saa itse jalkaansa. Myös venykkeelliset kesäkengät on helppo pukea ilman aikuisen apua.

Tiukat paidat ja poolopuserot ovat hankalia pienelle lapselle. Yritä hankkia väljiä paitoja, joiden kaula-aukko ei ole tiukka.

Pienet lapset eivät yleensä tarvitse vyötä, sillä kuminauhavyötärö tai henkselit ovat helpompia käyttää. Mikäli haluat ostaa lapselle vyön, hanki sellainen, joissa on helppokäyttöinen laattasolki.

Napit ovat aina hankalia pienokaisen sormissa. Mitä pienempi nappi, sen hankalampi, eli yritä löytää suurinappisia vaatteita. Älä osta pienelle lapselle arkikäyttöön edestä napitettavia perinteisiä paitapuseroita.

Lue lisää aiheesta:

Perhe.fi/keskustelut/vaatteet ja jalkineet

Perhe.fi/keskustelut: 2v. lapsen pitää osata itse riisuua päiväkodissa ja pukeakin avustettuna?

Vauvalle aletaan tarjota äidinmaidon ohella kiinteää ruokaa noin 4-6 kuukauden iässä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetti suosittelee aloittamaan kiinteän ruuan kokeilut vähitellen ja pieninä teelusikan kokoisina annoksina. Totuttelulle on hyvä antaa aikaa ja tarjota ruokia rauhallisessa ja levollisessa ympäristössä.

Vauvat tottuvat erilaisiin makuihin jo äidin kohdussa ja imettämisen yhteydessä, sillä äidin syömien ruokien maut kulkeutuvat lapsiveteen ja rintamaitoon. Siksi joihinkin makuihin on helpompi tottua kuin toisiin. Voi siis olettaa, että äidin monipuolinen ruokavalio edesauttaa monipuolisten makutottumusten kehittymistä myös vauvalle.

Lapset vierastavat luonnostaan outoja makuja, joten uusiin ruokiin kannattaa totutella vähitellen ja niitä on syytä tarjota useamman kerran. Tiettyyn makuun tottuminen voi viedä jopa 10-15 maistelukertaa.

Alla joitakin Vanhempainnetistä koottuja vinkkejä, joilla voi edistää uusiin makuihin tutustumista.

1. Aloita kiinteän ruuan tarjoaminen kasviksilla, esimerkiksi perunalla, maissilla, porkkanalla tai kesäkurpitsalla. Marjoja ja hedelmiä kannattaa tarjota vasta kasvisten jälkeen, sillä vauvat pitävät yleensä makeasta, joten mauttomammat kasvikset eivät välttämättä maistu enää makeiden marjojen ja hedelmien jälkeen.

2. Tarjoa uusia ruokia aamupäivällä, kun lapsi on hyvin levännyt ja hyvällä tuulella.

3. Tarjoa vain yhtä uutta ruoka-ainetta kerrallaan ja vain paria uutta ruoka-ainetta viikossa. Näin lapsella on aikaa tottua makuun, ja myös mahdolliset allergianaiheuttajat ovat helpommin havaittavissa.

4. Anna lapsen tutustua ruokaan myös itse ja kosketella sitä. Pidä lelut pois ruokapöydästä, jotta lapsi keskittyy vain ruokailuun.

5. Pidä ruoka-ajat säännöllisinä ja kiireettöminä.

6. Tarjoa makeita herkkuja vain juhlissa, älä välipaloina.

7. Tarjoa uusia makuja tuttujen ruokien kanssa.

8. Kun koko muu perhe syö ruokaa ja osoittaa pitävänsä siitä, myös lapsi uskaltaa paremmin kokeilla sitä.

9. Älä pakota maistamaan, mutta kehu lasta, kun hän uskaltaa maistaa uutta ruokaa vaikka vain pienenkin määrän. Seuraavalla kerralla saattaa mennä jo isompikin annos.

Lue lisää aiheesta:

MLL, Vanhempainnetti: Makutottumusten kehittyminen

MLL, Vanhempainnetti: Vauvaikäisen ruokavalio

Vauva.fi: Vauva aloittaa kiinteät ruuat

Allt om Barn -verkkopalvelu on listannut artikkeleissaan lajeja, jotka sopivat erityisen hyvin raskaana oleville sekä lajeja, joiden harrastamista kannattaa harkita kahdesti.

Harrasta näitä

Kävely
Kävely sopii aivan loppuraskauteen asti ja on helppoa missä vain. Hanki kunnolliset kengät, jotta polvet ja nilkat eivät rasitu, ja muista rauhallinen, mutta hieman sykettä nostattava tempo.

Uinti
Uinti on ehkä paras liikuntamuoto odottavalle äidille. Se on turvallista ja helppoa suurenkin vatsan kanssa. Uinnissa kaikki suuret lihakset rasittuvat ja sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta tehostuu.

Jumppa
Erilaiset sykettä nostavat jumppa- ja aerobic-tunnit sopivat raskaana olevalle, kunhan muistat liikkua matalahkolla sykkeellä ja välttää liiallista hyppimistä loppuraskaudessa.

Tanssi
Tanssi nostaa mukavasti sykettä ja sitä voi harrastaa kotonakin. Vältä kuitenkin hyppyjä ja kovin akrobaattisia liikkeitä.

Jooga
Jooga sopii erinomaisesti raskaana oleville. Se lisää notkeutta ja lihaskuntoa, mutta lisäksi opettaa hengittämään kunnolla, mikä on tarpeellinen taito synnytyksessä.

Venyttely
Venyttely pitää kropan tasapainossa ja lisää lihasten elastisuutta.

Kuntosaliharjoittelu
Lihaskuntaharjoittelu sopii myös raskaana olevalle etenkin, jos sitä on harrastanut ennen raskautta. Painoja on kuitenkin syytä vähentää eikä rehkiä aivan otsasuonet pullistuen. Tee liikkeet huolellisesti ja rauhallisesti ja suosi pitkiä kevyehköjä sarjoja lyhyiden raskaiden sarjojen sijaan.

Mieti näiden kohdalla kahdesti

Juoksu ja pyöräily
Jos olet juossut tai pyöräillyt ennen raskautta, voit jatkaa sitä myös raskaana ollessasi. Kuuntele kuitenkin omaa kehoasi ja varo kaatumista.

Ratsastus
Putoamisen ja loukkaantumisen riski on suuri.

Voimistelu (akrobaattinen)
Suuri riski kaatua ja satuttaa vatsanseutua.

Laskettelu ja lumilautailu
Suuri kaatumisriski. Murtomaahiihto matalalla sykkeellä on suositeltavampi vaihtoehto.

Palloilulajit
Erityisesti jalkapalloa, koripalloa ja vastaavia lajeja, joissa on suuri riski saada pallo vatsanalueelle tai loukkaantua törmäämällä toiseen pelaajaan, kannattaa välttää. Myös tenniksen pelaaminen voi olla hankalaa, ja riski kaatumiseen suuri.

Sukellus
Ehdottomasti kiellettyä.

Keskenmenon syynä on useimmiten sikiön kromosomipoikkeavuus tai muu sikiön tai istukan rakenteellinen vika.  Myös tulehdukset, päihteet ja hormonaaliset syyt voivat johtaa keskenmenoon. Keskenmenoon ei useinkaan voi vaikuttaa, mutta on joitakin keinoja, joilla voi pienentää riskiä. Parenting.com on listannut joitakin näistä keinoista.

1.  Testaa sukupuolitaudit
Monet sukupuolitaudit, kuten klamydia, tippuri, kuppa, herpes ja HIV lisäävät keskenmenon riskiä. Jos siis on vähänkään syytä epäillä, että olet voinut saada tartunnan, testauta itsesi ennen raskautta. Sukupuolitaudit voivat myös tarttua vauvaan, joten testaaminen on tärkeää myös vauvan terveyden kannalta.

2. Liiku kohtuudella
Liikunta raskausaikana on hyväksi ja ehdottoman suositeltavaa, mutta kaikista rankinta liikuntaa kannattaa välttää. Myös lajit, joissa loukkaantumisvaara vatsan alueelle on suuri, kannattaa jättää raskauden jälkeiseen aikaan.

3. Tarkista rokotuksesi
Tietyt tartuntataudit voivat altistaa keskenmenolle, joten tarkista, että rokotuksesi ovat kunnossa, mielellään jo ennen raskautta.

4. Varo listeriaa ja toksoplasmoosia
Listeria ja toksoplasmoosi ovat sikiön terveydelle vaarallisia, joten kannattaa välttää pastöroimattomia juustoja, raakaa lihaa, tyhjiöpakattua kalaa ja ulkomailla myös kypsentämättömiä kasviksia.

5. Hoida krooniset sairaudet
Jos sinulla on kroonisia sairauksia, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöitä, keliakia tai epilepsia, keskustele lääkärin kanssa ja varmista, että näiden sairauksien hoito on kohdallaan. Kerro lääkärillesi myös, jos suvussasi on ollut paljon keskenmenoja tai hedelmättömyyttä.

6. Vältä tupakkaa, alkoholia ja huumeita
Tämä on suurimmalle osalle itsestään selvää. Kannattaa myös rajoittaa kofeiinin nauttimista noin kahteen kahvikupilliseen päivässä.

7. Ole positiivinen
Turha huolehtiminen vain lisää stressiä. Iloitse raskaudestasi ja ajattele positiivisesti. Ja muista, että suurin osa keskenmenon kokeneista naisista pystyy myöhemmin saamaan täysin terveitä lapsia.

Lue lisää aiheesta:

Terveyskirjasto: Keskenmeno

Vauva.fi, artikkelit: Keskenmeno

Keskenmenoon liittyviä keskusteluja Vauva.fi:ssä

1. Lähtekää ulos
Sade ei haittaa, kun laittaa sadevaatteet päälle. Varsinkin metsä on sateella erilainen ja mielenkiintoinen, joten tehkää retki lähimetsikköön ja kuunnelkaa, millaista ääntä sade saa aikaan puiden oksistossa. Myös vesilätäköt ovat usein lasten mieleen, joten rohkeasti vain loiskuttelemaan. Ulkoillessa ylimääräinen energia purkautuu, ja sateenraikas ilma on miellyttävää hengittää.

2. Leipokaa
Valitse joku leipomus, johon lapsetkin voivat helposti osallistua, esimerkiksi perinteiset pullat, ja järjestäkää leipomisiltapäivä. Kaikesta ei välttämättä tarvitse tulla niin hyvännäköistä, vaan anna lasten toteuttaa mielikuvitustaan ja leipoa esimerkiksi eläinten muotoisia pullia.

3. Tehkää retki johonkin lähellä olevaan kohteeseen
Pääkaupunkiseudulla voitte lähteä esimerkiksi Heurekaan, SeaLifeen, HopLopiin, Huimalaan tai kasvitieteelliseen puutarhaan.

4. Askarrelkaa ja piirtäkää
Askartelutarvikkeet löytyvät helposti kotoa, jos kaapeissa on ainakin kyniä, liimaa, teippiä ja sakset. Erilaisista kierrätysmateriaaleista saa loihdittua vaikka mitä. Esimerkiksi tyhjät purkit, käytetyt paperit ja kangastilkut mahdollistavat jo monenlaiset taideteokset. Vain mielikuvitus on rajana. Voit myös koota etukäteen laatikon, johon keräät erilaisia askartelutarvikkeita. Se on helppo ottaa esiin sadepäivänä, ja laatikon sisällön tutkimiseen menee jo helposti muutama tovi.

5. Pelatkaa lautapelejä
Kaivakaa kaapista lautapelejä ja järjestäkää koko perheen yhteinen lautapeliturnaus. Jos kotoa ei löydy pelejä, myös pelkällä paperilla ja kynällä voi pelata esimerkiksi risti-nollaa tai hirsipuuta.

6. Menkää elokuviin tai vuokratkaa leffa kotiin
Hyvän elokuvan parissa vierähtää helposti tunti jos toinenkin.

7. Tehkää palapeli
Tehkää yhdessä joku suuritöisempi palapeli tai jokainen voi tehdä itse omansa. Varsinkin isompien lasten kanssa palapelien teossa menee helposti pitkiäkin aikoja. Pienempien kanssa voi tehdä useamman palapelin.

8. Leikkikää aarteenetsintää
Piilota yksi tai useampi tavara johonkin kodissanne ja lapset saavat sitten etsiä ne. Etsintää voi helpottaa sanomalla onko ”kylmää vai kuumaa”.

9. Rakentakaa maja
Anna lasten rakentaa maja esimerkiksi pöydän alle ja retkeillä majassa pienten eväiden kera.

10. Keksikää yhdessä tekemistä lasten kanssa
Kirjoittakaa lapuille erilaisia tekemisiä ja lapset saavat sitten valita, mitä tehdään. Laput voi säästää myös myöhempää käyttöä varten ja ottaa esiin aina tekemisen puutteessa.

Lisää vinkkejä sadepäiviksi:

Perhe.fi: Mitä tehdä lapsen kanssa

Perhe.fi: Kirjavinkit

Kun lapsi pääsee itse hoitamaan kasvimaata ja näkee, kuinka kasvit kasvavat, hän todennäköisesti haluaa myös syödä niitä. Tässä joitakin Parenting.comin vinkkejä, kuinka alle kouluikäisen saa helposti mukaan kasvimaalle ja auttamaan puutarhanhoidossa.

Hanki lapselle sopivia puutarhanhoitovälineitä

Aikuisten välineet ovat usein liian isoja eivätkä sovi lapsen käytettäväksi. Lapsi voi kuitenkin käyttää esimerkiksi lapiota sekä pieniä haroja ja möyhentimiä. Lapselle voi hankkia vaikka omat kottikärryt, kastelukannun, ämpärin ja sakset, joilla voi osallistua puutarhatöihin.

Valitse nopeakasvuisia, lapselle mieluisia kasveja

Nopeakasvuisten kasvien seuraaminen ja hoitaminen on lapsellekin mielenkiintoista, kun kehitystä tapahtuu nopeasti. Kokeile myös lapsen suosikkikasvisten ja marjojen, esimerkiksi mansikan, viljelyä. Voit antaa myös lapsen valita joitakin istutettavista kasviksista.

Myös sisällä ruukussa kasvatettavien yrttien ja versojen kasvu voi olla lapselle mielenkiintoista seurattavaa, ja esimerkiksi herneenversot kasvavat jo muutamassa päivässä.

Anna lapselle vastuuta

Anna lapselle jokin oma työ, jonka hän saa hoitaa itse, esimerkiksi rikkaruohojen kitkeminen tietyltä alueelta. Tämä edellyttää tietysti, että lapsi tunnistaa kasvatettavat kasvikset rikkaruohoista. Myös tietyn kasvin kastelusta huolehtiminen päivittäin voi olla sopiva tehtävä lapselle.

Jos teillä ei ole omaa puutarhaa tai riittävän isoa parveketta, harkitse viljelypalstan vuokrausta tai käykää kasviksia myyvillä tiloilla ja toreilla. Kerro lapselle, mistä kasvikset tulevat, ja jos mahdollista, pyydä viljelijää kertomaan kasvisten viljelystä. Valitkaa yhdessä lapsen kanssa mitä vihanneksia ostatte kotiin, jolloin lapsi päästessään itse valitsemaan on todennäköisesti kiinnostuneempi myös syömään niitä.

Lue lisää aiheesta:

Yle, Olotila: Lapsiperheen puutarhavinkit

Perhe.fi: Lapsi & puutarha