Kolme neljästä suomalaislapsesta on sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä on oikeus elämään eikä tätä oikeutta saa loukata missään olosuhteissa. Joka viides on kuitenkin sitä mieltä, että erittäin vakaviin rikoksiin syyllistyneillä oikeutta elämään ei ole. Myös uskonto vaikuttaa joka kymmenennen lapsen mielestä tähän oikeuteen.

Neljä prosenttia lapsista on sitä mieltä, että vanhemmilla on oikeus lapsen ruumiilliseen kurittamiseen ja 27 prosenttia hyväksyy lievän kurittamisen kuten tukistamisen. Tässä suhteessa suomalaislapset eroavat selvästi muista pohjoismaalaisista, joista vain noin 10 prosenttia hyväksyy kurittamisen missään muodossa.

Lapsia kuullaan kotona – koulussa liian vähän

Vastaajien mielestä on tärkeintä saada vaikuttaa oman rahan käyttöön, tietokoneen käyttöön ja television katseluun, perheen päivittäisiin hankintoihin ja siihen, mitä koulussa opetetaan. Kouluopetusta lukuun ottamatta nämä asiat olivat myös pääasiassa niitä, joihin lapset kokevat voivansa vaikuttaa.

Kotona ja vapaa-aikana lapset kokevat voivansa vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin kohtuullisen hyvin. Sen sijana koulussa vaikutusmahdollisuudet koetaan heikommiksi.

Suomalaiset passiivisia osallistumaan

Vain joka viides suomalaislapsi on osallistunut koulun oppilaskunnan toimintaan, kun esimerkiksi Ruotsissa toimintaan on osallistunut vajaa puolet vastaajista. Myös tukioppilastoimintaan ja muihin edustuksellisiin vaikutuskanaviin osallistuminen on verrattain vähäistä.

Tärkeimmiksi vaikutuskanaviksi ja -keinoiksi lapset kokevat sosiaalisen median, kerhot ja harrastustoiminnan ja koulun oppilaskunnan hallituksen. Nämä kanavat myös toimivat lasten mielestä parhaiten. 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että media tuo lasten mielipiteet hyvin esille ja kunnioittaa niitä.

Elämänlaatu parempi kuin muissa Pohjoismaissa

Suomalaislapset arvioivat elämänlaatunsa paremmaksi kuin muut pohjoismaalaiset. Asteikolla 1-10 suomalaiset antavat elämänlaadulleen arvosanan 7,8. Ruotsissa ja Norjassa elämänlaatu saa huonoimman arvosanan 7,1.

Unicefin tutkimuksessa selvitettiin 12-16-vuotiaiden pohjoismaalaisten lasten tietämystä lasten oikeuksista ja ihmisoikeuksista, osallistumista arkipäivän päätöksentekoon, mielipiteitä mediasta sekä eri vaikutuskanavien ja -keinojen käyttöä. Tavoitteena oli selvittää, miten lapsia kuullaan ja miten he haluavat tulla kuulluiksi. Tulosten avulla voidaan parantaa lasten osallistumista päätöksentekoon niin kotona, koulussa kuin laajemminkin yhteiskunnassa.

Tutkimus sekä tiivistelmät tuloksista löytyvät Unicefin sivuilta

Lue lisäää aiheesta:

Unicef.fi: Lapsen oikeuksien sopimus
Perhe.fi:Kuritus lisää lapsen aggressiota

Aiheeseen liittyvää keskustelua:

Perhe.fi: Toteutuvatko lapsen oikeudet Suomessa
Perhe.fi: Lapsen kurittaminen
Vauva.fi: Mistä voin hakea apua kun lyön lastani silloin tällöin
Vauva.fi: Kuinka usein teillä saa piiskaa

Kun yksi perheenjäsen on riippuvuussuhteessa esimerkiksi peleihin tai alkoholiin, se ei sulje perhettä ja puolisoa riippuvuuden ulkopuolelle. Päinvastoin. Perheenjäsenistä tulee pelinappuloita riippuvuuden pelikentällä.

Mitä riippuvuus tekee perheelle tai puolisolle? Miten riippuvuudesta voi päästä eroon?

”Tietokone on hänelle tärkeämpi kuin minä”

Näitä lausahduksiahan kuulee kahvipöytäkeskusteluissa. Leikkimielisessä heitossa voi olla kuitenkin paljon totuutta takana. Riippuvuuksista kärsivä ihminen ei nimittäin huomaa mitään muuta kuin riippuvuutensa kohteen. Hän antaa ison osan itsestään riippuvuudelle, eikä osaa enää olla täysipainoisesti perheen elämässä mukana. Riippuvuus ottaa hänestä vallan ihan huomaamatta. Riippuvuudesta kärsivä ei itse ymmärrä loukkaavansa perhettään omalla toiminnallaan.

”Ei hän omasta mielestään pelaa liikaa”

Riippuvainen ei itse näe omassa pelaamisessaan tai juomisessaan mitään ongelmaa. Myös vähättely kuuluu riippuvuuden kieltämiseen. Riippuvaisen puoliso saattaa huomata peliajan venyneen molemmista päistä, mutta ei puutu asiaan. ”Ehkä tuo on nyt joku vaihe, kyllä hän pian tuohon kyllästyy.” Riippuvuudesta kärsivästä tulee ajan myötä myös loistava näyttelijä: hän esittää, ettei ole mitään ongelmaa, vaikka hän on saattanut pelata säästötilin tyhjäksi.

”Oletkos sinä edes nukkunut viime yönä? Voitko sinä ihan hyvin? ”

Riippuvuus on kasvanut jo niin isoksi, että sitä ei enää voi piilottaa sohvan taakse. Ongelmasta on puhuttava riippuvaisen kanssa. Mitä aikaisemmin riippuvuuteen puututaan, sitä paremmin riippuvainen saadaan taas perheen pariin. Syyttävällä sormella ei kannata osoittaa, se saattaa vain syventää riippuvuutta.

”Ihan kohta minä kerron hänelle, etten enää jaksa sitä pelaamista”

Kukaan ei voi muuttaa riippuvuuden ohjauspyörää pelin ulkopuolelta, vaan riippuvainen itse vaihtaa elämänsä suuntaa muutosta kohti. Hänen on sitä itse haluttava. Riippuvainen henkilö saattaa viimeiseen asti kieltää ongelman läsnäolon. Tällöin puolison ja perheenjäsenten pitää kertoa sietokykyrajan ylittymisestä kriittiselle tasolle.

”Tuntuu, että minäkin tarvitsen apua”

Puolison täytyy hyväksyä se, että riippuvuutta ei voi lopettaa noin vaan, sormia napsauttamalla. Riippuvuudesta irti pääseminen vie aikaa ja vaatii parisuhteelta paljon. Riippuvuutta ei pidä lopettaa vain kumppanin vuoksi. Riippuvuudesta kärsijän täytyy ottaa ensimmäinen askel itse. Hänen täytyy itse nähdä syy, miksi kannattaa ja täytyy lopettaa. Puolison ja perheen tärkein tehtävä on olla tukena.

Lue lisää aiheesta:

Väestöliitto: Riippuvuus parisuhteessa
Perheelliset.fi: Äiti, tunnista nettiriippuvuutesi

Keskustele aiheesta:

Perhe.fi: Onko kenenkään muun mies peliriippuvainen?
Perhe.fi: Mistä apua seksiriippuvuuteen?

- Kyse ei ole pelkästään seksuaalista kehitystä koskevista puheluista, vaan seksin harrastamisesta, kertoo Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Tatjana Pajamäki-Alasara.

- Lapset kysyvät asioista, joista heidän ei ikänsä puolesta tulisi tietää vielä mitään. Myös lasten käyttämä kieli on muuttunut yhä ronskimmaksi, hän jatkaa. 8–10-vuotiaiden kysymykset ovat yleensä konkreettista tiedonjanoa, kun taas murrosikäiset haluavat keskustella muun muassa oikeasta iästä aloittaa seksin harrastaminen.

Lapset tarvitsevat aikuisen tukea

MLL toivookin, että kaikki aikuiset ja yhteiskunta suojelisivat lapsia heidän ikäkauteensa sopimattomalta seksiin liittyvältä materiaalilta. Lapset törmäävät netissä ja televisiossa yhä useammin aineistoon, jota he eivät ole valmiita kohtaamaan. Aikuisten pitäisikin olla paikalla selittämässä ja vastaamassa lasten kysymyksiin. Vanhempien pitäisi myös puhua lastensa kanssa ajoissa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

MLL:n vuoden 2009 puheluita ja nettikirjeitä koskevan raportin mukaan yleisin aihe lasten yhteydenotoissa on edelleen päivän kuulumiset, mutta toiseksi eniten kysellään seksistä. Yli puolet yhteydenotoista tulee 11–13-vuotiailta. Lapset ja nuoret soittavat myös paljon ns. turvapuheluita iltapäivisin ja iltaisin kaivatessaan vuorovaikutusta aikuisen kanssa.

Vuonna 2009 Lasten ja nuorten puhelin vastasi noin 48 000 puheluun ja 1 800 nettiviestiin.

Lasten ja nuorten puhelin palvelee numerossa 116 111 arkipäivisin klo 14-20, viikonloppuisin klo 17-20 ja juhlapyhinä klo 14-17. Puhelu on maksuton.

Lue lisää aiheesta:

Mannerheimin lastensuojeluliiton suosituksia lasten ja nuorten kasvurauhan turvaamiseksi

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti, Mannerheimin lastensuojeluliitto (pdf-tiedosto)

Nuortennetti, Mannerheimin lastensuojeluliitto

Netistä löytyykin persoonallisia vaatteita joka lähtöön. Eko- ja kierrätys(v)aatteita arvostavat löytävät nettikaupoista myös omansa.

Vinkkejä toisilta vanhemmilta

Parhaat vinkit hyviin nettikauppoihin saa usein toisilta vanhemmilta. Esimerkiksi Perhe.fissä jaetaan vinkkejä hyvistä lastenvaatekaupoista netissä.

Keskustelun aloittajaa kiinnostivat lähinnä tyttöjen vaatteet. Ääniä saivat esimerkiksi Pikkuhelene, Juulia ja Joonatan, Nirppanokka, Lasten taikamaa, Tiituska, Kierti, Wilmis, Kookos, Auringonlapset ja Bobo.

Yhden vastaajan lempikauppoja ovat Anskun Nettivaate, Metkula ja Sucette, joka myy retrovaatteita.

Lastenkenkiä myydään esimerkiksi Bambolinossa, Pikkujaloissa ja Reinokaupassa.

Pojille vaikeampi ostaa

Kivojen poikienvaatteiden löytämistä pidetään usein vaikeampana kuin tyttöjen. Pojille tarjotaan peruskaupoissa usein vain mustaa ja sinistä pääkallo- tai action-hahmoaiheilla.

Nettishoppailijan ei onneksi tarvitse tyytyä vain lähimarketin valikoimiin. Vauva.fin keskustelijat olivat ostaneet pojille kivoja vaatteita esimerkiksi Bodenista, Nextistä ja Gymboreesta.

Tanskalaisista lastenvaatekaupoista mainitaan esimerkiksi House of Kids, Hoppe Loppe, Pinoccio Shop, Snabelfant ja Trend2kids sekä ruotsalaisista Lucky little me.

Peruutusoikeus vaihtelee

EU:n alueella ostaminen on yleensä helppoa ja edullista. Kaikki vaatekaupat eivät kuitenkaan toimita vaatteita Suomeen, joten toimitusehdot kannattaa tarkistaa.

Myös etäkaupan peruutusoikeus vaihtelee. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa peruutusoikeus on 14 vuorokautta, mutta joissakin muissa EU-maissa se on vain 7 työpäivää. Jos tilaa vaatteita EU:n ulkopuolelta, kuten Yhdysvalloista, niistä voi joutua maksamaan tullimaksun.

Lisää lastenvaatteita myyviä nettikauppoja listataan esimerkiksi osoitteissa Tahtooton.com ja Lastenparhaat.com.

Kannattaa seurata myös lapsi- ja muotiaiheisia blogeja, sillä niissä esitellään usein uusia, kiinnostavia kauppoja. Myös aikuisten vaatteita myyvistä kaupoista voi tehdä hyviä löytöjä. Käytettyjä, mutta hyväkuntoisia vaatteita löytyy Huuto.netistä.

Osallistu keskusteluun! Mikä on paras lastenvaatekauppa netissä?

Vanhemmuudesta kirjoittavat sivustot YgoY.com ja RadicalParenting listaavat nettiriippuvuuden merkit:

1. Et osallistu tilaisuuksiin tai rientoihin, vaan sinulla on aina kiire kotiin netin ääreen.

2. Käytät kaikki mahdolliset vapaahetket koneen ääressä. Netissä hujahtaa enemmän aikaa kuin alun perin oli tarkoitus.

3. Välttelet kotitöitä nettiriippuvuutesi takia.

4. Nettisuhteet ovat sinulle tärkeimpiä.

5. Muut valittavat, että et vietä aikaa heidän kanssaan.

6. Et keskity lapseesi etkä hänen kotitehtäviinsä.

7. Sinun täytyy päästä tarkistamaan saamasi viestit heti aamulla ja viimeisenä illalla.

8. Hermostut ja turhaudut, jos netti ei toimi. Olosi on jopa yksinäinen tai masentunut.

9. Ylimääräiseen surffailuun kuluu yli neljä tuntia päivässä.

10. Ahdistut ajatuksesta, että joudut viettämään loman tai juhlapyhät ilman nettiä.

Näillä eväillä katkaiset riippuvuuden

1. Tarkkaile, kuinka paljon aikaa käytät netissä.

2. Kun työskentelet, sulje selain.

3. Jos työskentelet online-tilassa, pistä merkille, mihin aikasi kuluu: chattailuun, sähköpostien lukemiseen vai Facebookissa?

4. Aseta aikarajat netin käyttöön.

5. Palkitse itsesi, kun pysyt aikarajoissa.

6. Puhu ongelmasta. Internetriippuvuus on aikamme riesa, ja se kannattaa ottaa esille ainakin läheisten kanssa.

7. Pyydä toisilta apua. Mainitse vaikkapa, että sinun on vaikea irrottautua koneelta aamupäivisin ja pyydä muita hätistämään sinut tauolle.

Lue lisää aiheesta:

Vauva.fi/keskustelut: “Nettiriippuvuus ei voi olla vaikuttamatta äidin ja lapsen suhteeseen”

Yle.fi/uutiset: Nettiriippuvuus saattaa iskeä myös nuoriin vanhempiin

Digitoday.fi: Vanhempien nettipuuhat huolestuttavat ruotsalaislapsia

Keskustelujen perusteella voi sanoa, että suomalaisissa perheissä eniten kiistaa aiheuttavat kotitöiden jako, lasten hoito, raha ja seksi.

Kärjistäen siis näin: Naisten mielestä miehet vain makaavat sohvalla telkkarin tai tietokoneen edessä, eivätkä ota osaa perheen arkeen, lastenhoitoon tai kotitöihin. Kaiken lisäksi he ovat itsekkäitä, narsisteja, työnarkomaaneja tai eivät välitä lapsistaan.

Miesten mielestä naiset makaavat päivät sohvalla lukemassa Me Naisia, jättävät kotityöt tekemättä ja liioittelevat lastenhoidon rasittavuutta. Erotilanteessa naisia suositaan ja miestä kohdellaan kuin rikollista. Miehen rahat kyllä kelpaavat naisille, moni keskustelija summaa.

Mitä tehdä jos exä on narsisti?

Esimerkiksi Perhe.fissä velloo pitkä keskustelu, jonka aloittaja kysyi lastenpsykiatri Jari Sinkkoselta, pitäisikö hänen pakottaa lapsensa tapaamaan avioeron jälkeen narsistiksi paljastunutta miestään. Lapsi ei äidin mukaan halua isäänsä tavata.

Sinkkosen mielestä lasta on hyvä kannustaa pitämään yhteyttä isäänsä, mutta moni keskustelija oli toista mieltä.

”Jos kyseessä todella on narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä isä, kuten eräässä tuttuni perheessä, vihoviimeinen asia on suositella tapaamaan isää.”

”Vallankäytön välineenä on huolestuttavasti lisääntynyt tuo narsisti-nimikkeen käyttö naisten suussa. Vaikka mies olisi hienosti isyytensä ja velvollisuutensa hoitava, voi narsistiksi haukkumista jatkua vuosia, itse olen kokenut sitä yhdeksän vuotta eron jälkeen”, eräs isä puolestaan kirjoittaa.

Myös leimakirveet heiluvat nimimerkkien takaa helposti. Keskustelukumppaneita nimitellään välillä narsisteiksi, välillä psykopaateiksi, huonoiksi vanhemmiksi tai muuten vain kieroon kasvaneiksi. Myös sosiaalityöntekijät saavat osansa.

”2000-luvun Suomessa äiti on todellakin etulyöntiasemassa isään nähden. Äidillä on oikeuksia tehdä asioita, joita isät eivät voi tehdä ilman seuraamuksia. Sosiaalityöntekijät ovat kaikki äitien puolella automaattisesti ja isät taistelevat tuulimyllyjä vastaan”, eräskin keskustelija kirjoittaa.

Mies vaan makaa sohvalla!

Toisessa ketjussa puolestaan haukutaan laiskoja sohvapottumiehiä. Keskustelun aloittaja kertoo olevansa täysin kyllästynyt siihen, ettei puoliso pane tikkua ristiin kotona.

”Olin matkoilla, ja kun tulin kotiin, jääkaapissa oli edelleen samat ruoantähteet, jotka olin lähtiessäni jättänyt. Muuten jääkaappi ammotti tyhjyyttään, lapset oli hoidatettu mummolassa, ja minun paluuseeni mennessä heidät oli sopivasti haettu (…) Onko muita, joiden mies on tv:tä tuijottava sohvaperuna. Eroko on ainoa ratkaisu?” keskustelun aloittaja kysyy.

Ja kohtalontovereita löytyi. Monen naisen mukaan lapset tekevät perheessä enemmän kotitöitä kuin puoliso.

”Meillä on tästä aiheesta puhuttu monesti, mutta mitään muutosta ei tapahdu. Mies viettää arki-illat telkun tai tietokoneen kanssa tai “lepää” sohvalla. Viikonloput pitää saada olla rauhassa, kun on niin raskas työ”, toinen äiti kertoo.

Onneksi huumoriakin sentään mahtuu mukaan. Perhe.fin yhteisö on intoutunut rustaamaan hervottomia runoja miehille, joilla on liian pieni, ja puolisoille, joilta saa seksiä liian harvoin tai jotka vonkaavat liian usein.

Ja tietysti palsta sai muutaman miehenkin ryhmittymään vastaiskuun ja kirjoittamaan pilkkarunoja mielestään vääränkokoisille ja -näköisille naisille.

Toivottavasti keskustelu on kotioloissa edes hiukan sopuisampaa kuin netissä!

Esto laitetaan päälle YouTube-sivun alalaidasta kohdasta Safety Mode. Kun suoja on päällä, asetuksen voi myös piilottaa salasanan taakse.

Ei mikään aukoton suoja

Uuden turvaominaisuuden tarkoituksena on suojella lapsia haitalliselta tai pelottavalta sisällöltä. Se estää esimerkiksi pornografisten, väkivaltaisten tai muuten asiattomien sisältöjen näkymisen.

Soraäänten mukaan tietokoneiden kanssa taitavat lapset tosin osaavat purkaa suojauksen helposti. Aivan pienimmiltä tämä tuskin kuitenkaan onnistuu.

Myös YouTube muistuttaa blogissaan, ettei mikään suodatin ole aukoton. Esto poistaa pääosan mahdollisesti asiattomasta sisällöstä, mutta jotakin vanhempia arveluttavaa sisältöä voi aina päästä livahtamaan suodattimen läpi.

Nettiporno kiinnostaa lapsia

Suojaukselle on varmaankin YouTubessa tarvetta, sillä ilmaisia hupivideoita ja muita ilmaisia videoita tarjoava palvelu on etenkin lasten ja nuorten suosiossa.

Myös mainostajat ovat löytäneet videopalvelun. Esimerkiksi viraalimainonta perustuu siihen, että nuoret lähettelevät YouTubesta löytämiään hauskoja nettivideoita toisilleen. YouTuben turvasuodatin ei kuitenkaan tiettävästi vielä suodata lapsiin kohdistuvaa mainontaa.

Symantecin aiemmin julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa alle 7-vuotiaat lapset tekivät netissä hakuja hakusanoilla ”porn” ja ”sex”. Suosituin hakukohde oli juuri YouTube.

Perhe.fin virtuaalisessa vanhempainillassa eräs vanhempi kysyy, onko verkossa kehittäviä pelejä olemassakaan. Vanhempainillan asiantuntijoiden mukaan on. Netistä löytyy paljon maksuttomia, kehittäviä ja viihdyttäviä pelejä. Pelaaminen myös kehittyy koko ajan sosiaalisempaan ja liikunnallisempaan suuntaan.

Pienille sopivat puuhapelit

Alle kouluikäisille lapsille sopivia pelejä löytyy esimerkiksi Kehitysvammaliiton Papunetistä ja Ylen lastenohjelmien, Pikku Kakkosen ja ruotsinkielisen BUU-klubbenin sivuilta. Hyviä pelejä (englanniksi) on myös Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sivuilla.

Pikku Kakkosen Hertan maailmassa on tarjolla useita pienille sopivia pelejä, muun muassa liikunnallinen jumppapeli. Peliin pääsee, kun valitsee Hertan huoneen ja klikkaa Hertan reppua.

Peli vaatii toimiakseen webbikameran. Kuva lapsesta ei mene kameran kautta minnekään, vaan kameraa käytetään ainoastaan tunnistamaan liikkeet.

Kouluikäisiä lapsia kiinnostavat usein netissä toisia vastaan pelattavat fantasia- ja seikkailuroolipelit.

Alakoululaisille sopivat hyvin myös opettavaiset pelit. Paljon pelejä on esimerkiksi WSOY:n koulukanavalla. Punaisen Ristin Avaruusbobo puolestaan neuvoo toimimaan syrjintätilanteissa.

Lisää pelejä on listattu esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nettikivaa-sivuille ja Pelastakaa Lapset ry:n Nettiturvallisuus-sivuille.

Peleissä usein myös piilomainontaa

Myös kaupallisten yritysten, kuten Disneyn, sivuilta löytyy paljon lapsille sopivia pelejä. Sivut ovat kuitenkin täynnä tuotesijoittelua ja mainontaa, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tehdä saman sarjan leluja ja elintarvikkeita tutuiksi lapsille.

Muun muassa Kuluttajavirasto on puuttunut piilomainontaan joidenkin yritysten lapsille suunnatuilla puuhasivuilla. Esimerkiksi välipalavalmistajien mainoksissa on kehotettu lapsia menemään yritysten puuhasivuille, vaikka markkinointisäännösten mukaan vanhempien pitää saada päättää lastensa ajankäytöstä.

Jos lapsille suunnatuissa mainoksissa annetaan nettisivun osoite, ohessa pitää olla esimerkiksi ääni, joka kehottaa kysymään vanhemmilta luvan sivustolla käymiseen. Mainokset ja muun sisältö pitää myös erottaa sivuilla, virasto linjaa.

Meidän Perheen ja Tietoturvapäivä-hankkeen virtuaaliseen vanhempainilta pidettiin Perhe.fissä 8. – 12. helmikuuta. Vanhemmat saivat kysyä asiantuntijoilta internetin riskeistä, sosiaalisesta mediasta, tietoturvasta ja muista heitä digimaailmassa askarruttavista asioista. Kaikki kysymykset vastauksineen löytyvät Perhe.fistä.

Perussääntö lapsille, nuorille ja vanhemmille on, että kaiken verkossa julkaistavan  materiaalin olisi oltava sellaista, että sitä kehtaa näyttää omille vanhemmilleen ja lapsilleen.

Miten kuvia voi etsiä?

Meidän Perhe –lehden verkkosivun virtuaalisessa vanhempainillassa Ylen kehityspäällikkö Tuija Aalto neuvoo miten voi yrittää etsiä lapsen verkkoon laittamia kuvia.

1. Kysy lapseltasi itseltään. Pidä sävy neutraalina, älä hyökkää tai syyttele.
2. Tutki selaimen historiasta millä saiteilla lapsesi on liikkunut.
3. Tee hakuja netistä – haasteena on keksiä osuvia hakusanoja.

Aalto on kirjoittanut kirjan Nettielämää, jossa kerrotaan muun muassa valokuvien yksityisyyteen liittyvistä säännöistä.

Kun kuvat löytyvät, kannattaa ottaa yhteyttä verkkosivujen ylläpitäjään. Monilla sivustoilla on olemassa jonkinlainen linkki, jolla asiattomasta sisällöstä voi ilmoittaa.

Poliisillekin asiasta voi kertoa, sillä kuvien julkaiseminen voi rikkoa esimerkiksi tekijänoikeuslakia tai olla jopa kunniaa loukkaavaa.

Kuvien luvaton käyttö yleistä

Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi nuorten yhteisöpalvelussa IRC-galleriassa toisten omistamien kuvien luvatonta käyttöä joudutaan käsittelemään viikottain.

Lehdessä kerrotaan tapauksesta, jossa 13-vuotiaan tytön itsestään IRC-galleriaan laittamia vietteleviä kuvia kopioitiin toiseen verkkopalveluun.

Ihmisten kuvien näkyminen karttapalvelussa on herättänyt hämmennystä etenkin lasten vanhemmissa.

Katunäkymien kuvat ovat hyvin tarkkoja, joten esimerkiksi ihmiset ja autot tunnistaa kuvista helposti. Google koettaa suojella ihmisten yksityisyyttä sumentamalla kasvoja ja rekisterikilpiä. Tässä on onnistuttu vaihtelevalla menestyksellä. Huvittavimmillaan piiloon on laitettu myös patsaiden kasvoja.

Tietokone-lehden toimittaja Tero Lehto käsittelee aihetta omassa blogikirjoituksessaan. Mukana on myös muutama herkullinen löytö.

Jos palvelusta löytyy kuva, joka loukkaa omaa yksityisyyttä tai on muuten sopimaton, niin kuvasta voi ilmoittaa Googlelle. Palvelun kuvissa on oikeassa alakulmassa Ilmoita ongelmasta –linkki, jolla asiattomuuksista voi ilmoittaa.

Google päivittää kuvia harvakseltaan, joten jos oma piha on oli sotkuinen kuvausauton pyyhältäessä ohitse on turha pyydellä sen vuoksi uusintakuvausta.

Google ei myöskään ole tehnyt mitään uutta, sillä samantyyppisiä kuvapalveluita Suomen kaduista on ollut tarjolla aiemminkin Enirolta ja Microsoftilta. Googlen palvelu saattaa kuitenkin olla laajin palvelu.